(17) 27.8.2012

Miksi kaivata jotain, jonka saa joka vuosi kokea uudestaan? 

Tapojani noudattaen, pyytelen jälleen anteeksi tätä mystistä hiljaisuutta, joka on blogissani vallinnut jälleen. Ajattelin, että tekisin yhden sortin kuva pläjäyksen ja vähän selittelisin mitä kuvissa on/tapahtuu. :)

Elikkäs, tossa kesän puolessa välissä löysin sattumalta hiusvärin kaupasta, joka todellakin antoi täysin paketissa luvatun lopputuloksen ! Aluksin olin lievässä shokki-tilassa, koska hiukseni olivat värjäyksen jälkeen harmaan- sävyiset. 

 Huomatkaa että hiusteni latvat, ovat ns. "normaalin" vaaleat... mutta muuten pääni värinä oli harmaa !

Olen aina tykännyt silmieni väristä, jotka valosta riippuen ovat jotain sinisestä harmaaseen.

Noniiin siirrytäänpäs nyt hiuskriisistäni Espanjan matkaani. Lensin siis elämäni kolmatta ja neljättä kertaa lentokoneessa. Lentoni Malagaan lähti Turun lentoaseman terminaali 2desta... Ne jotka ovat kyseisessä "terminaalissa" joskus käyneet, ymmärtävät varmastikkin miksi saan hirveän naurukohtauksen, aina kun ajattelen kyseistä rakennusta. Niille jotka taas eivät ole koskaan lentäneet T2sesta, teille voin kertoa itse kokemusta rikkaampana, että Ei ette voi eksyä "terminaalissa" ja kyllä löydätte 100% varmuudella oikealle portille. 

Malagassa näin rakkaan ystäväni lähes kahden vuoden erossa olon jälkeen. 

Yli vuosi, monta päivää, monta tuntia, käsittämättömän paljon metrejä, merta, muutama valtio, mutta aika tuntui olleen pysähtyneenä sen kaiken ajan mitä erossamme olemme eläneet. Tuntui, kuin siitä olisimme jatkaneet ystävyyttämme mihin lähes kaksi vuotta sitten jäimme!

Sain viettää uskomattoman ihanat 10päivää ihanien ihmisten ympäröimänä, etelän-lämmössä (lue KUUMUUDESSA). Mitä muuta onnistuneeseen matkaan vielä tarvittaisiin ? Tähän osaan vastata itsekkin. 

Baby-oilia, vesimeloni, histamiini, aurinkorasvaa ja -lasit, ystävä ja tietenkin hevosia !

Te joille upeitten hevosten katsominen tuottaa liikaa tuskaa, skrollatkoon nyt tämän postauksen loppu höpinöihin, mutta te ihanat jotka tahdotte nähdä kaksi upeaa hevosta joita sain Espanjassa koittaa, niin nämä tuhat ja yksi kuvaa ovat nyt teitä varten.

 Ystäväni oma PRE -ruuna Babieca jolla sain vähän köpötellä. Huomatkaa tuo kentänpohjanlaatu. Kuva ei sitä kerro, mutta te hevosihmiset, jotka tiedätte mikä on hyvä kentänpohja, niin tuossa se on. Meinaan oli aika komeeta ratsastaa tuolla ns. "timanttihiekassa" !

 Espanjalaisittain espanjalaista käyntiä. Tassu nousee nätisti:)

Tähän väliin tällainen tamma, jolla sain myös ratsastaa muutaman kerran. Huomaatteko mikä ero on Babiecalla ja tällä tammuskalla rakenteellisesti? Eikä olekkin hupsua, kun kaksi saman rotuista puhdasta PREtä ovat kuin yö ja päivä. Täysin eri mallisia kavioeläimiä. 

Hatunnosto niille ketkä lukivat/katselivat nämä kaikki kuvat läpi:)
Nyt on sitten koulut alkanut ja minullakin lukion toinen vuosi on lähtenyt käyntiin... Olen yhä sitä mieltä, että kouluja ja minua ei vain ole luotu toisilleen.

Tähän loppuun vielä mun uusin päähän pisto! Sain idean jostain vain, täyttää yksi omanhuoneeni seinä täyteen kehystettyjä valokuvia lapsuudestani, ystävistäni, harrastuksista ja muusta elämästäni.
Ostin jo kehyksiä valmiiksi, että kun sopivia valokuvia alkaa löytmään pääsee myös tässä alla näkyvä "friends" -kehyskin ystävieni koristelemana seinälleni.

Nyt hyvää yötä kaikille ja anteeksi tämä hyvin sekava postaus.